Loading...

Tutkimuksen kuvaus


Tutkimukseen osallistuvat perheet kävivät tutkimuskäynneillä Kätilöopiston sairaalassa yhteensä kolmesti kaksi vuotta kestäneen tutkimuksen aikana: kuuden kuukauden, yhden ja kahden vuoden iässä. Jokaisen tutkimuskäynnin yhteydessä kerättyä tietoa varten luotiin jokaiselle lapselle tutkimuksen sisäinen potilasnumero. Kaikki tieto lapsen kehityksestä ja terveydestä kirjattiin tällä numerolla. Tutkimukseen osallistuvat perheet saavat projektin päätyttyä lapsen henkilökohtaiset tiedot luuston terveydestä ja D-vitamiinitilanteesta.

Tutkimukseen liittyvä seuranta

1. Näytteenotto

Synnytyksessä otettiin napanuoran sulkemisen jälkeen verinäyte. Verinäytteestä tutkitaan sikiön D-vitamiini- ja kalsiumaineenvaihduntaan liittyviä biokemiallisia merkkiaineita ja esimerkiksi elimistön puolustuskyvyn kehittymiseen liittyviä merkkiaineita.

2. Alkukysely

Tutkimukseen osallistuneiden lasten huoltajat täyttivät heti tutkimuksen alussa kyselyjä, joiden avulla kartoitetaan vanhempien taustatietoja sekä äidin hyvinvointia raskauden aikana ja ruokatottumuksia viimeiseltä raskauskuukaudelta.

3. Kalenteriseuranta

Tutkimuksen aikana huoltajat täyttivät seurantakalenteriin valmisteen käyttöä ja infektioiden lukumäärää koskevia tietoja. Kalenteriin kerättiin tietoja myös esimerkiksi allergioista ja astmasta.

4. Seurantakysely

Seurantakyselyjen avulla seurattiin tutkimukseen osallistuneiden lasten yleistä kehitystä, sosiaalisia taitoja sekä persoonallisuuden kehitystä.

Tutkimuskäynnit

1.Kuuden kuukauden käynnillä lapsen pituus, paino ja päänympärys mitattiin kuten neuvolakäynnilläkin. Tämän lisäksi lapsesta otettiin verinäyte kalsiumaineenvaihdunnan määrittämiseksi.

2.Yhden vuoden tutkimuskäynnillä otettiin muiden perusmittausten (pituus, paino ja päänympärys) lisäksi verinäyte esimerkiksi D-vitamiini- ja kalsiumaineenvaihdunnan määrittämiseksi. Lisäksi lapsilta määritettiin luun mineraalitiheys pQCT –tekniikkaa käyttäen.

3.Kahden vuoden käynti oli hyvin samanlainen kuin yhden vuoden käynti. Lapsi mitattiin ja luun mineraalitiheyden mittaus uusittiin. Tutkimuskäynnin yhteydessä lapselta otettiin verinäyte esimerkiksi D-vitamiini- ja kalsiumaineenvaihdunnan määrittämiseksi.

4.Yhden ja 2 v kontrollien yhteydessä lapsen ravitsemusta arvioitiin kolmen päivän ruokapäiväkirjan avulla. Lisäksi huoltajat täyttivät kyselylomakkeet koskien lapsen yleistä kehitystä, sosiaalisia taitoja sekä persoonallisuuden kehitystä. Lisäksi äitejä pyydettiin täyttämään heille suunnattu hyvinvointikysely.

Yhteystiedot


Tutkimukseen liittyvät kysymykset voi lähettää tutkimushoitaja Sirpa Nolville, sirpa.nolvi@hus.fi